KEHITTÄMISTYÖ 3
AMMATILLISEN OPETUKSEN LAATUSTRATEGIA
JOHDANTO
Opetusharjoittelussa ollessani sain käsiini opetusharjoitteluoppilaitokseni
laatukäsikirjan. Uteliaisuuteni heräsi ja päätin ottaa selvää, mitä tuo
käsikirja kätki sisälleen ja miksi se oli syntynyt.
Opetusministeriö asetti vuonna 2010 työryhmän
valmistelemaan ehdotusta ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi, jonka tuli
kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot. Jo edellisessä
KESU:ssa (Koulutus- ja kehittämissuunnitelma 2007-2011)oli todettu
tarpeelliseksi perustaa kansallinen ammatillisen koulutuksen laatustrategia
tukemaan koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia koulutuksen kaikkien
osa-alueiden laadun parantamiseksi.(OKM 2012,41)
Työryhmän
keskeiset ehdotukset laadunhallinnan strategisiksi linjauksiksi ja niitä
tukeviksi kehittämistoimenpiteiksi kirjattiin Ammatillisen koulutuksen
laatustrategia 2011- 2020 – julkaisuun. Työryhmä laati kymmenkohtaisen listan
kehittämistoimenpiteistä tavoiteaikatauluineen ja ehdotuksineen. Ammatillisen
koulutuksen laatustrategia linjaa laadunhallintaa kaikessa ammatillisessa
koulutuksessa ja sen eri järjestämismuodoissa. Laatustrategian yhtenä
keskeisenä tavoitteena on luoda yhdensuuntaiset periaatteet ammatillisen
koulutuksen eri toimijoiden laadunhallinnalle.
Strategia ei ota kantaa laadunhallintajärjestelmän toteutustapaan. Koulutuksen laadulla tarkoitetaan koulutuksen
kykyä vastata sille asetettuihin tavoitteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin.
Laatustrategiaohjelman laadintaa on ohjannut myös eurooppalainen ammatillisen
koulutuksen laadunvarmistuksen viitekehys (EQAVET). (OKM 2011,11-12.)
Käsittelen
laatustrategiasuunnitelman sisältöjä melko yleisellä tasolla ja tarkastelen
laatustrategian tavoitteita ja menetelmiä yksityiskohtaisemmin Ammattiopisto Tavastian
laatukäsikirjan avulla.
MIKSI LAATUSTRATEGIA?
Säädöksiin perustuva laadunhallinta sisältää tällä
hetkellä mm. järjestämislupasäätelyn, tutkintojärjestelmän, koulutuksen
järjestäjän itsearvioinnin, rahoitusjärjestelmän ja osallistumisvelvoitteen
toimintansa ulkoiseen arviointiin. Säädöspohjainen laadunhallinta täydentyy
vapaaehtoisuuteen perustuvilla menetelmillä. niitä ovat vuosittain
järjestettävä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu ja ammatillisen
koulutuksen laadunhallintasuositus. (OKM 2011,11.)
Ammatillisen koulutuksen laatustrategia linjaa
kokonaisvaltaisesti laadunhallintaa. Työelämän, työmarkkinoiden ja
osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen, sekä julkisen
talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen
koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän
edellyttämää korkeatasoista osaamista. Tämä asettaa kasvavia vaatimuksia
ammatilliselle koulutukselle ja sen järjestämiselle.
Ammatillisen koulutuksen laadun varmistamiseksi ja
kehittämiseksi on kaikilla tasoilla kehitettävä tavoitteellista ja läpinäkyvää
laadunhallintaa siten, että sen avulla voidaan osoittaa toiminnan ja tulosten
korkea laatu kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Laatustrategian ensisijaisina
kohderyhminä ovatkin ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja niiden
omistajayhteisöt sekä opetushallinto. (Koulutuskuntayhtymä Tavastia 2014,20; OKM
2011, 9-10.)
Muuttuva toimintaympäristö lienee työelämän
ammatilliselle koulutukselle asettamista haasteista merkittävin. Globaalin
työnjaon muutokset ja kilpailu asettavat täysin uudenlaiset tavoitteet
osaamiselle. Elinkeino- ja ammattirakenteiden muutokset, työvoimatarpeen nopeat
vaihtelut ja ammattitaidolle asetetut, myös rajusti muuttuvat vaatimukset
muuttuvat hämmästyttävän nopeasti ja edellyttävän koulutuksen järjestäjältä
ennakoinnin kykyä, joustavuutta ja joskus jopa ennustajan lahjoja. Ikärakenne,
alueellinen jakauma, aluerakenteen muutokset ja muut väestökehityksen muutokset
tulee huomioida koulutuksen laatustrategisissa linjauksissa. Muutoksesta on
tullut pysyvä olotila työelämän rakenteisiin ja niihin on koulutuksen kyettävä
vastaamaan. Työurat pirstoutuvat ja työn tekemisen taustalla olevien arvojen
muutokset näkyvät työntekijöiden tulevaisuusorientaatioissa. Työurien tulisi
pidentyä ja ammattitaidon päivittämiselle tulisi löytää resursseja elinikäisen
oppimisen periaatteen mukaisesti. (Tammilehto 2012)
Raha puhuu myös laatustrategiassa. Julkisen talouden
voimavarat eivät nykyisellään riitä kustantamaan nykyrakenteista
yksikköhintaperusteista ammatillista opetusta, kuten ei muitakaan julkisen
hallinnon palvelujärjestelmiä ja -rakenteita. Laatustrategia näyttääkin tietä
laatuperusteiselle rahoitukselle, joka toistaiseksi on vapaaehtoista laatukilpailua,
mutta kuitenkin jo huomionarvoinen osa toiminnan
rahoitusta.(Koulutuskuntayhtymä Tavastia 2014,30.)
Erityistä huomiota laatustrategiatyön linjauksista
saa elinikäisen oppimisen edistäminen. Huomion kohteina ovat koulutuksen
rajapinnat, työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen, työn
ja koulutuksen vuorottelu sekä erilaisissa oppimisympäristöissä tapahtuva
oppiminen. Laatustrategia kattaa työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän sekä
henkilöstökoulutuksen siltä osin kuin ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat
koulutuspalveluiden tuottajina.(OKM 2012, 40.)
Laatustrategian tavoitteena on toimia
johtamisen välineenä eri konteksteissa. Koska ammatillisen koulutuksen
järjestäjillä on laaja toimintavapaus opetuksen järjestämisen suhteen,
tarvitaan yhdensuuntainen laatujärjestelmä toiminnan laadun mittaamiseksi ja
vertailun mahdollistamiseksi. Samalla laatustrategia tukee oppilaitoksen omia
laadunhallinnan tavoitteita ja tekee näkyviksi kehittämistarpeita. (OKM 2011,
11.)
LAATUTYÖ AMMATTIOPISTO TAVASTIASSA
Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa laatukäsikirja kuvaa
laatujärjestelmän ja kertoo kuntayhtymän tavan toimia niin, että koulutukselle
ja sen tukipalveluille asetetut tavoitteet saavutetaan ja koulutusta kehitetään
jatkuvasti. Yksi laatukäsikirjan tavoitteista on toimintojen yhtenäistäminen
eri yksiköissä. Yhteiset prosessit ja ohjeet mahdollistavat yhtenäisen tavan
toimia. Niistä henkilökunta voi tarkistaa menettelyn vaiheet, hyväksymistavat
ja vastuut sekä toimia niiden mukaisesti. Lisäksi prosesseissa ja ohjeissa on
nähtävissä toimintaan liittyvät asiakirjat ja niiden arkistointitavat.
Laatupolitiikasta vastaa kuntayhtymän johtaja ja
samalla hän huolehtii siitä, että johtotiimi kehittää laatukäsikirjaa
systemaattisesti. Kuntayhtymän johtaja on lisäksi vastuussa siitä, että
kaikille osastoilla toteutetaan yhtenäistä laatupolitiikkaa.
Osastojen päälliköt ovat vastuussa tulosyksiköidensä
osalta laatukäsikirjan prosessien ja ohjeiden toteutuksesta ja sisäisestä
auditoinnista. Osastojen päälliköiden vastuulla on henkilöstön ohjaaminen ja
kouluttaminen laatuasioissa ja lisäksi he vastaavat siitä, että koko osastolla
on ajan tasaiset tiedot laatukäsikirjan sisällöstä ja päivitetystä
prosesseista.
Johtotiimi vastaa laatukäsikirjan prosessien ja
ohjeiden päivitysten koordinoinnista, uusien prosessien ja ohjeiden laadinnan
organisoinnista ja laatukäsikirjan ylläpidosta. Johtotiimi laatii vuosittain
auditointisuunnitelman ja se on myös vastuussa suunnitelman toteuttamisesta.
(Koulutuskuntayhtymä Tavastia 2014,20.)
Ammattiopisto Tavastia kirjaa laatutyön lähtökohdat
varsin käytännönläheisesti. Laatukäsikirja kertoo, mitä on jo tehty, mitä on
tekeillä ja mitä suunnitellaan. Ammattiopisto Tavastiassa on tehty
laatustrategian mukaista laatutyötä vuodesta 2010. Opetuksen prosessit ja
tukipalveluiden palvelutasokuvaukset on laadittu ensimmäisenä laatutyövuonna.
Erilaisia työtä ohjaavia dokumentteja ja lomakkeita on laadittu ja tuotu
tarvitsijoiden ulottuville oppilaitoksen intraan. Suunnitteilla on
yhdenmukaistaa toimintatapoja ja laatia niihin toimiva ohjeistus. Ohjeistuksien
laadintaan halutaan vahva panos niiltä, joiden työtä ohjeistus koskee. Ohjeita
ei tehdä dokumentoinnin vuoksi, vaan ainoastaan sellaiset asiat ohjeistetaan,
joita oikeasti tarvitaan.
Laadunhallintaa pyritään eriyttämään oppilaitoksen omiin tarpeisiin
sopivaksi, eikä sertifiointi ole lähiaikojen tavoitteena. Tavoitteena on kerätä
kuntayhtymän strategia, ohjelmat, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä
tuloskortti yhtenäiseksi suunnittelujärjestelmäksi. (Koulutuskuntayhtymä
Tavastia 2014,2.)
Laatustrategian asiakkuus voidaan käsittää laajasti.
Asiakkaita ovat niin oppilaat, omistajat, henkilökunta kuin sidosryhmätkin.
Asiakkuus-ajattelun näkökulmasta laatustrategian merkitys kirkastuu palveluksi,
josta kaikki osalliset hyötyvät. Laatustrategian asiakas on myös toiminnan
harjoittaja itse, koska laatukäsikirjaan kirjatut asiat ovat oiva keino tehdä
näkyviksi oman toiminnan tehokkuus ja laatu.
Laatustrategia avautuu Demingin laatuympyrän kautta jatkuvan
kehittymisen malliksi. Plan-Do-Check-Act–malli kuvaa hyvin laatujärjestelmän
toimintaa, joka ei tule koskaan valmiiksi ja etenee kohti erinomaisuutta.
(Koulutuskuntayhtymä Tavastia 2014, 3.)
LAATUSTRATEGIASSA LINJATTUA
Ammattiopisto on ottanut esille muutaman
laatustrategialinjauksen ja on kirjannut ne laatukäsikirjansa tulevaisuuden
suunnitelmiin. Se toteaa opetushallinnon kehittävän ammatillisen koulutuksen
ohjausvälineitä läpinäkyviksi mikä tarkoittaa, että ne ovat selkeitä, ymmärrettäviä
ja kaikille yhteisiä. Ammatillisen koulutuksen ohjausvälineiltä edellytetään
myös laadun varmistamista ja kehittämisen tukemista. Tämä tarkoittaa
rahoitusjärjestelmän, tutkintojärjestelmän ja perusinformaation selkeyttä ja
yhdenmukaisuutta.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla
vuoteen 2015 mennessä henkilöstön kanssa yhdessä luotu ja käyttöönotettu
laadunhallinnan toimintajärjestelmä, jota parannetaan toimintaympäristössä
tapahtuvien jatkuvien muutosten vaatimalla tavalla.
Ammattiopisto Tavastia ottaa käyttöönsä
ammatilliseen koulutukseen sopivan laadunhallinnan jatkuvaan parantamista
tukevan laadunhallintajärjestelmien auditointiprosessin ja kriteeristön.
Auditointien keskeiset tulokset julkistetaan. Lisäksi koulutuksen ulkopuolista
arviointia ja opetushallinnon toteuttamaa seurantaa kehitetään yhdessä
laadunvarmistusjärjestelmän ulkopuolisten auditointien kanssa siten, että
niistä syntyy koulutuksen laadun jatkuvaa parantamista tukeva kokonaisuus.
Auditoinniksi katsotaan määrämuotoinen ja objektiivinen arviointi sen
selvittämiseksi, onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset täytetty.
Auditointi voi olla sisäistä tai ulkoista ja laatustrategiassa auditoinnilla
tarkoitetaan laadunvarmistusjärjestelmään kohdistuvaa riippumatonta ulkoista
arvointia. (Koulutuskuntayhtymä Tavastia 2014, 4.)
Tavastian johtotiimi määrittää lukuvuosittain
pidettävät sisäiset auditoinnit ja laatii auditointisuunnitelman, joka sisältää
kohteet, aikataulun ja suorittajat. Auditoijat tarkistavat auditoitavan alueen
toiminnan verrattuna standardien ja omien ohjeiden vaatimuksiin. Suunnitelmaa
laadittaessa tulee ottaa huomioon edellisen kauden kehittämissuunnitelmien
toteutuminen.
OMIA POHDINTOJA
Opetusharjoittelupaikassani oltiin lähinnä
huvittuneita, kun esittelin silmät loistaen löytämääni laatukäsikirjaa. ”Eihän
niitä kukaan lue” todettiin. ”Mitä luulet löytäväsi” kysyttiin. No ainakin
jotain, joka kertoo koulutuksen laadusta. Ja nimestä päätellen ainakin jotain,
mikä tuo päivänvaloon oppilaitoksen (tässä tapauksessa koulutuskuntayhtymän)
laadullisia seikkoja. Ensi selailut ohjasivat minut Opetus- ja kulttuuriministeriön
julkaisun äärelle.
Laatustrategia-jargonin kautta avautui hitaasti
asian kova ydin, jonka viesti oli tärkeääkin tärkeämpää: Laatutyöllä vastataan
niihin haasteisiin, joita koulutukselle syntyy niin globaalisti kuin
paikallisesti, henkilötasolla ja yhteiskunnallisesti, niin sisällöllisesti kuin
muodollisesti. Toimintaympäristöjen muutokset ovat rajuja ja pelkästään
mobiilius ja tietotekniset haasteet ovat sekä nopeita että suuria. Työelämän
murros on moninaista ja pelkästään elinikäisen oppimisen haaste edellyttää
muutoksia niin ajatteluun kuin toimintaan.
Viimeaikainen työskentelyni
työssäoppimisen valvojana on tuonut esiin työpaikkojen innostuksen kehittyä
työssäoppimispaikkoina ja ammattiosaamisen näyttöjen vastaanottajina. Työpaikkaohjaajakoulutus
arviointikoulutuksineen tuo tervetullutta varmuutta työpaikkojen kykyyn vastata
työssäoppimisen kehittämishaasteeseen. Koulutusten pitäisi olla kuitenkin
saavutettavampia ja lyhyempiä, kuin nykyään, eikä pieni porkkanakaan olisi
pahitteeksi. Työpaikoilla on myös merkittävää ohjausosaamista, jota pitäisi
hyödyntää paremmin.Työssäoppiminen on vain kapea, mutta sitäkin tärkeämpi siivu koulutuksen kokonaisuutta. Työelämä on kuitenkin se mitä kohti mennään, eikä mikään muu.
Arjen ajatuksissa pohdimme, kuinka verrata
oppilaitoksia toisiinsa. Ihmettelemme, kuinka jotkut ovat saaneet
järjestämisluvan rahoituksineen. Hämmästelemme tuloksellisuusrahaa. Huokailemme
opiskelijatyytyväisyyskyselyjen ja kehityskeskustelujen turhuutta ja rasittavuutta.
Kieltäydymme ymmärtämästä kokonaisuutta laadunhallinnan ja–määrittelyn
näkökulmasta. Kuitenkin; laatustrategian kautta
löytyy vahva yhteys niin maailmanlaajuiseen näkökulmaan kuin opiskelijan
yksityiseen asiakkuusnäkökulmaankin.
LÄHTEET
Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Laatukäsikirja,
päivitetty 18.2. 2014
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012. Koulutus ja
tutkimus vuosina 2011-2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja
kulttuuriministeriön julkaisuja2012:1 Helsinki. OKM. viitattu 30.4.2014
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011. Ammatillisen
koulutuksen laatustrategia 2011- 2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9. OKM. viitattu 30.4.2014
Tammilehto,M. Linjauksia ammatillisen koulutuksen
kehittämiseksi, verkkomateriaali
